Ääni pikseleille

Erilaisten linkkien kautta satuin taas vaihteeksi imdb:n sivuille. Tutkailin missä elokuvissa Liam Neeson on näytellyt ja listalla tuli vastaan Fallout 3. Näköjään herra Neeson näytteli pelaajahahmon isän repliikit. Tätä seurasi useiden Fallout 3:n gameplay-videoiden tutkailu ja kyllähän se pelissä esiintyvä ääni sai yhtäkkiä paljon tutumman soinnin. Nyt joka kerta kun Fallout 3:n pelaajahahmon isä puhuu, samalla puhuu myös Rhas Al Ghul, Qui-Gon Jinn ja Aslak.

Aloin kaivella lisää ääninäyttelijöitä eri  peleistä ja kävi selväksi kuinka kasti on viime vuosina kasvanut selkeästi isommaksi ja nimekkäämmäksi. Fallouteista tuttu on myös Ron Pearlman kertaamassa yhtä mielestäni legendaarisimmista ja kyynisimmistä lauseista: "War. War never changes". Yllättävää oli, että The Guildista tunnetuksi ponnahtanut Felicia Day on yksi uusimman Fallout: New Vegasin kohtuu tärkeistä äänistä. Samasta pelistä löytyy myös Matthew Perry.

ja hyvä esimerkki siitä kuinka monipuolinen ja taidokas ääninäyttelijä voikaan olla ja silti jäädä pimentoon suurilta massoilta on Jennifer Hale. Hänen esiintymisistään peleissä on tehty hieno kokoelma Daniel Floydin toimesta.

Täytyy sanoa, että imdb on erittäin näppärä tapa selvittää pelien ääninäyttelijöitä, sillä joissain tapauksissa kyseisiä tietoja on vaikea löytää ennen lopputekstejä. Ja pakko vielä lopuksi mainita, että oma henkilökohtainen suosikkini on kuitenkin nyt ja aina David Hayterin  Solid Snakena Metal Gear -sarjassa ja aivan erityisenä mainintana Metal Gear Solid PSX:lle.

Pelien vaikeudesta

Nykyinen pikatallennusten aikakausi on syönyt melkein kokonaan haasteen tietyntyyppisistä peleistä (köh köh, räiskintäpelit). Tietysti on pelejä, joissa tallennuspaikat ovat vain tietyissä pisteissä tai tiettyjen ehtojen täytyttyä. Näissä viimeksi mainituissa on sitten taas oma osuutensa pelejä jotka ovat vaikeita ihan vääristä syistä. Eteemme on tuotu myös pelejä, joissa pelin haastavuus perustuu vain ja ainoastaan siihen kuinka hyvin pelaaja lukee pelitilanteita ja reagoi niihin, eikä hätäile. Kirkkaimpana tähtiesimerkkinä Demon's Souls. Peli on vaikea ja rankaisee typeryydestä, mutta kuoleman korjatessa satoaan, voi pelaaja vain katsoa peiliin kun etsii syytä sille miksi joutuu aloittamaan koko kentän alusta ilman rahan tai kokemuspisteen murentakaan.

Tämä ajatuksen juoksu lähti liikkeelle siitä, kun kuolin N:nen kerran uusimmassa Falloutissa. Peli on meneillään Hard-vaikeusasteella ja siihen vielä hardcore-mode päälle, eli haastetta pitäisi löytyä. Ennen vanhaan tosin ei mitään vaikeustasoja edes kyselty (tai jos kysyttiin, niin "easy" tarkoitti vain sitä että saat yhden lisä-elämän enemmän kuin "normal" tasolla). Kuitenkin, kuolema korjasi ja sehän tarkoittaa nykypäivänä palaamista edelliseen tallennuspisteeseen, mikä taas tällä kertaa sattui sopivasti olemaan hetkeä ennen kuin avasin huoneen oven minkä takaa syöksyi vihainen jokin erottelemaan pelihahmoni raajat torsosta. Lataamisen jälkeen viritin kyseisen oven eteen X kappaletta erilaisia miinoja plasmasta sirpaletyyppisiin, avasin oven hiljaa, pinkaisin toiselle puolelle isoa huonetta, potkin kattiloita ympäriinsä ja sain kiinnitettyä otuksen huomion mekastamisellani. Lopputuloksena tästä oli tietenkin iso läjä punaista jotain sekä pääsy eteenpäin koska pikatallennus oli tehnyt tästäkin tilanteesta nopeasti selvitettävän yritys-erehdys -tapahtuman, jonka haastavuus katosi sillä hetkellä kun aikaa pystyi kelaamaan taaksepäin vain nappia painamalla (eli pikatallennuksen lataaminen F10:llä).

Tämä kaikki siis pohjustuksena sille, miksi twitter- ja facebook-seinäni saattavat täyttyä kirosanoista ja tänne blogiin voi ilmestyä entistä katkerampia nillityksiä. Päätin tuolla hetkellä alkaa pelata Fallout New Vegasia Very Hard-vaikeustasolla hardcore-mode päällä ja tallentaa saan vain kerran kahteen tuntiin (tämä siis täysin omatuntoni varassa). Tämähän taas on jotain jossa ihan itse kerjään verta nenästäni, mutta tulee "tavalliseen" ydinsondan jälkeiseenkin maailmaan hieman selviytymiskauhusta kumpuavaa pelkoa, sillä nyt kuolema voi rankaista kovastikin. Pelikokemukseen ja pelityyliin tämä tulee varmasti vaikuttamaan hurjasti. Pitänee investoida pari pistettä hiiviskely-kykyyn...

Geneeristäkin geneerisempää

Tällaisina aikoina kun rummutetaan keskinkertaisuuden ylistyslauluille kuten Call of Duty: Black Ops, tulee todella ikävä pelejä kuten Ico, Psychonauts ja Fallout 2.

Ei kaikki ole huonosti nykypelienkään kanssa, sillä onhan meillä sentään uudet Falloutit, Demon's Soulsit, Brütal Legendit ja Silent Hillit ja kaikki ne pelit joissa oikeasti on jotain omaperäistä, ajatusta tai sanomaa.

En sano että CoD: Black Ops on huono peli. Pelimekaniikka on kunnossa ja kyllähän sen online moninpeli takuuvarmasti kokoaa vankan fanijoukon, mutta siitä huolimatta se on kunnianhimoton ja tylsä peli, jossa ei ole mitään minkä vuoksi sitä kuuluisi rummuttaa niin näkyvästi kuin nyt tehdään. Ja vaikuttaisi siltä, että kaikki ovat unohtaneet, että tämän pelin on kyhännyt kasaan Treyarch...