Vampire: The Masquerade on roolipelinä ja PC-pelinä jotain aivan erinomaisesti tuotettua. PC-peli on tehty hienosti alkuperäistä White Wolfin pen&paper roolipeliä mukaillen ja kunnioittaen, eikä koko Masqueraden maailma minun mielestäni maailmankuvauksensa puolesta pahemmin pyllistele Ricen ja Stokerin klassikoille vampyyreista (ja niiden mielikuvista). Masqueradessa eri vampyyrirotujen väliset kahinat ja muu hiippailu on ehdottomasti pidettävä tavallisilta ihmisiltä piilossa; siitä nimi "Masquerade", naamiaiset. Paljon syvempää luotsausta on paha lähteä tekemään Masqueraden maailmasta ilman useampi sivuista tarinaa, mutta hienosti Masquerade kunnioittaa lähdeteoksiaan pelinä. Olen aika varma, että Masqueradeen tutustuneet ja pc-peliä pelanneet voivat olla tästä samaa mieltä? Eivätkä pelilliset ansiot jää vähäisiksi, koska tarinan kahlaa innolla läpi, pelattavuus on kunnossa niinkin "vanhaksi" peliksi, eikä peli nyt aivan umpirumakaan ole kun ottaa huomioon koska se on julkaistu. Umpihulluna ja skitsofreenisenä malkavian-rodun edustajana on erityisen hupaisaa pelailla tarina läpi. Jotain kertoo pelistä ja tarinasta jo se, että ei voi pahemmin vihjailla mistään pilaamatta yllätyksiä ja erilaisilla vampyyriroduila läpi pelatessa kokemus on aivan erilainen.
Vastapainoksi sitten höyryävä läjä sitä itseään... Tämä esimerkki ei tosiaan liity peleihin, vaan leffoihin ja kirjallisuuteen joita kulutan paljon ja joiden aiheina kunnon vampyyri-tarinat ovat olleet useasti, joskaan ei tässä tapauksessa. Otan koko homman esille ihan vain siksi, että ainakin itseäni on jo todella pitkään aivan suunnattomasti vaivannut kuinka Twilight pilaa kunnon vampyyri-stoorien maineen kimalluksineen ja teini-emojen ihmissuhdeitkuineen! Kuka tahansa täysjärkinen osaa kiertää Twilightin kaukaa jos hakee kunnollista vampyyri-aiheista tarinaa. Totta kai jokainen saa lukea ja katsella ihan mitä haluaa, mutta pistää vihaksi kun sellaisen jöötin kuin Twilight kehdataan sanoa kuuluvan samaan genreen kunnon vampyyri-stoorien kanssa. Itse olen leffasta nähnyt noin puolet ja jälkikäteen ajateltuna mieluummin hakkaan kuuden tuuman nauloja sukupuolielimeni läpi kuin koskaan enää altistun sille roskalle. Olisi mielenkiintoista nähdä graafisena mitä tapahtuu, jos laittaisi vaikkapa Masquerade-maailmaan kuuluvan gangrel-rodun edustajan, joka saa raivokohtauksen vähimmästäkin (joten prettyboy emovampyyri tuskin olisi laukaisematta tätä ominaisuutta) ja Twilightin Edwardin samaan huoneeseen. Lopputulos on kaikille vampyyritarinansa lukeneille ihan selvä, mutta olisi kyllä hauska nähdä kuinka moneen osaan gangrel saisi suikaloitua toisen "vampyyrin" 5 sekunnin aikarajassa joka olisi annettu. Sesam Streetin Countissa (kyllä, sen lastenohjelman käsinukkevampyyrissa) on enemmän vampyyria kuin yhdessäkään Twilightin "vampyyrissa". Ja vaikka Underworld olikin kohtuu kökkö vampyyri-tykkääkin-ihmissudesta -leffa, niin Twilight kyllä alitti riman myös siltä osin aika kirkkaasti kopioidessaan tarinansa siitä..
Kiertäkää jälkimmäisenä mainittu kaukaa ja käykää sen sijaan vaikka fantsusta ostamassa kunnon kirjallisuutta a'la Rice tai White Wolfin Masquerade! Ai niin, missä oli Alucard kun häntä olisi tarvittu?
PS: Jos vedät masquarade -kampanjaa tai tarvitset jonkun vetämään sellaista, heitäppä mailia minulle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti