Eipä ole tullut pahemmin kirjoiteltua blogitekstejä sitten marraskuun puolivälin. Tässä välissä on taloon ehtinyt tulla Assassin's Creed 2 (kyllä, olen varsin myöhässä sen kanssa), Just Cause 2 (sama homma) sekä Red Dead Redemption. Huh, se hauska juttu on PS3:n hankkimisessa 3 vuotta julkaisusta, että nyt pelattavaa kyllä riittää kun lähtee kahlaamaan pelikirjastoa läpi. Tilauksessa on Assassin's Creed: Brotherhood.
Piti kirjoitella ihan oma tekstinsä siitä, kuinka kauniisti renesanssin Italia on toteutettu Assassin's Creed 2:ssa ja kuinka valtava maailma Just Cause 2:een on rakennettu, mutta kaikki pelejä pelaavathan tämän jo tietävät. Entä te jotka ette pelaa? No, kokeilkaa näitä pelejä. Jos ei se ihmisten pistäminen hiljaiseksi Ezio Auditoren kengissä kiinnosta Assassin's Creedissä, niin kokeilkaa edes sen verran, että ihailette renessanssin Venetsiaa ja Firenzeä. Just Cause 2 käy peli-jästille hienosta esimerkistä hiekkalaatikkopelistä.
Joulun lomamatkoilla mukana kulki uskollinen PSP ja siinä pyöri uusinta julkaisu Star Ocean: The Second Storysta, sekä Final Fantasy: Dissidia, jota en ole vieläkään pelannut aivan loppuun asti. Tuntui hassulta pelata pelejä joista ei heru PSN trophyja. Huomasin, että tiettyihin PS3-peleihin tulee kellotettua reilusti enemmän tunteja nyt kuin mitä jos pelissä ei olisi trophyja. Olen siis sortunut nyt virallisesti trophyjen haalimiseen.
Puusilmäisenä vanhana partana olen myös ihastellut taas kerran Fallout 2:n ja Fallout Tacticsin loistoa. Lomailu kotipuolessa on monesti yllättävän retrohenkistä. Vielä kun olisin SNESin löytänyt varastosta. Ja sainpa joululahjaksi Saint's Row 2:n.
