Bulletstorm saattaa hyvinkin olla machoilun äärimmäinen tiivistymä. Pelissä on niin paljon testosteronia, että sitä tulee kasvattaneeksi rintakarvoja rystysiinsä pelaamalla kyseistä peliä!
Onhan se taas yksi väkivaltainen ammuskelu, mutta sairas pieni mieleni iloitsee siitä, miten peli on toteutettu. Tämä on sitten jotain mitä ihmiset jotka eivät ole kyllästäneet itseään väkivaltapeleillä kauhistelevat. Huomautan kuitenkin taas kerran, että tällaisten pelaaminen ei tee minusta väkivaltarikollista ja tajuan eron todellisuuden ja tämän välillä ja juuri siksi osaankin nauttia ja repiä niin paljon huumoria ja viihdykettä irti tästä pelistä.
Idea on kaikessa yksinkertaisuudessaan "kill with skill", eli mitä taidokkaammin tai näyttävämmin tapat, sitä enemmän heruu pisteitä joilla voit ostaa uusia tapoja suolestaa vihuja, minkä kautta tulee taas lisää pisteitä joilla voit... tajusitte varmaan idean? Peli on todella juonivetoinen, joka taas rakentuu perinteisen "huijasit mua, vedän sua turpaan" kuvion ympärille. Ja toki pitää juoksennella halki lukemattomien maisemien ennen kuin pääsee vetämään koston kohdetta parilla potkulla turpajouhiin. Silti, jostain käsittämättömästä syystä, pelin päähahmo on kaikessa typeryydessään ja Wolverine-pulisonkeineen varsin symppis. Harmillista vain, että miehen vinoileva ja huumoria heittävä miehistö suolestetaan ihan alkumetreillä.
Gears of War otti itsensä liian tosissaan ja Modern Warfare vielä pahemmin. Minulla ei ollut toisaalta mitään ennakko-odotuksia Bulletstormia kohtaan yhtä previkka-videota lukuunottamatta ja senkin perusteella vaikutti varsin geneeriseltä räiskinnältä. Kokeilin kuitenkin peliä kaverilla ja se vei heti mennessään ihan vain siksi, että pelaaminen oli välittömästi hauskaa ja sopivasti kieliposkella-meininkiä.
maanantai 28. helmikuuta 2011
perjantai 18. helmikuuta 2011
Kauhu ja sen monet (naurettavat) kasvot
Amnesia: The Dark Descent on vieläkin kesken. Kyseistä kauhupeliä varten on pakko asennoitua oikealla mielialalla ja terästää itsensä, sillä Amnesian kaltaisen kauhupelin psykologinen kauhu kun on oikeasti kuumottavaa.
Vastapainoksi tilaukseen meni Dead Space ja Pelaaja-lehden tilaamalla kaupanpäällisiksi iskettiin Dead Space 2. Aikoinaan kokeilin Dead Spacea PC:llä. En aluksi pitänyt olan yli näyttävästä kamerasta ja hieman kömpelöistä kontrolleista, mutta ehkä kyse on siitä että peli on nimenomaan konsoleille tehty ja PC porttaus oli tehty, kuinkas muutenkaan, ihan juosten kusten. Dead Space luottaa äkkisäikäytyksiin ja varmasti jolle kulle joka ei pelejä ja varsinkaan kauhupelejä pahemmin kuluta, se on kuumottava kokemus. Ei ole nyt tarkoitus rummuttaa itseni puolesta, mutta sen verran on kokemusta peleistä ja Resident Evilien harrastamista äkkisäikäytyksistä, että osaa aavistaa jo reilusti aiemmin mistä ilmastointiluukusta tällä kertaa palasiksi leikeltävä ökkö pomppaa esiin. Ja ehkä olen turtunut, mutta katosta roikkuva "verinen" pikseliruho ei mitään säväreitä aiheuta.
Vastapainoksi tilaukseen meni Dead Space ja Pelaaja-lehden tilaamalla kaupanpäällisiksi iskettiin Dead Space 2. Aikoinaan kokeilin Dead Spacea PC:llä. En aluksi pitänyt olan yli näyttävästä kamerasta ja hieman kömpelöistä kontrolleista, mutta ehkä kyse on siitä että peli on nimenomaan konsoleille tehty ja PC porttaus oli tehty, kuinkas muutenkaan, ihan juosten kusten. Dead Space luottaa äkkisäikäytyksiin ja varmasti jolle kulle joka ei pelejä ja varsinkaan kauhupelejä pahemmin kuluta, se on kuumottava kokemus. Ei ole nyt tarkoitus rummuttaa itseni puolesta, mutta sen verran on kokemusta peleistä ja Resident Evilien harrastamista äkkisäikäytyksistä, että osaa aavistaa jo reilusti aiemmin mistä ilmastointiluukusta tällä kertaa palasiksi leikeltävä ökkö pomppaa esiin. Ja ehkä olen turtunut, mutta katosta roikkuva "verinen" pikseliruho ei mitään säväreitä aiheuta.
keskiviikko 16. helmikuuta 2011
Kaikujen basaari
Selaimella pelattavan pelin voi selkeästi tehdä myös hyvin. Siitä loistavana esimerkkinä varsin monipuolinen Echo Bazaar. Suosittelen kokeilemaan!
torstai 10. helmikuuta 2011
Pientä päivitystä
Viime aikoina on Lord Of The Rings Online massiivimoninpeli vienyt mukanaan. Taru Sormusten Herrasta -fanina Keski-Maan vapaa tutkiminen on suurta herkkua, enkä vieläkään tajua miten en aiemmin ole hypännyt mukaan tähän kyseiseen kelkkaan. Samalla kun kolusin erinäisiä Konnun kotikoloja tajusin että en ole koskaan lukenut Taru Sormusten Herraa englanniksi. Asian korjaamiseksi Amazonista tilattu nahkakantinen 50-vuotis erikoispainos pitäisi saapua lähipostiin ihan näinä päivinä.
Muuten pelaaminen on rajoittunut PSP:n ja kännykän käpistelyyn. Kuolemattomin kaikista Castlevanioista - Symphony of the Night - on pyörinyt paljon PSP:ssä, samoin kuin massiivisen pitkä Front Mission 3. Vihaiset Linnut pitävät kännykkääni vallassaan. Menin myös myyntimiehen halpaan ja tilasin Pelaaja-lehden (taas kerran) kun kaupanpäällisiksi luvattiin Dead Space 2. Ei paha, sillä lehden hinta pelin kera oli halvempi kuin mitä pelin hinta paikallisessa pelikaupassa.
Muuten pelaaminen on rajoittunut PSP:n ja kännykän käpistelyyn. Kuolemattomin kaikista Castlevanioista - Symphony of the Night - on pyörinyt paljon PSP:ssä, samoin kuin massiivisen pitkä Front Mission 3. Vihaiset Linnut pitävät kännykkääni vallassaan. Menin myös myyntimiehen halpaan ja tilasin Pelaaja-lehden (taas kerran) kun kaupanpäällisiksi luvattiin Dead Space 2. Ei paha, sillä lehden hinta pelin kera oli halvempi kuin mitä pelin hinta paikallisessa pelikaupassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)